Vuodenvaihde Brysselissä

Viluinen matkaseurue Grand Placella

Joululomasta toipuminen jäi lyhyeksi. Häthätää ennätimme purkaa laukut ja pyörittää parit koneelliset pyykkiä, kun jo piti pakata laukku uudelleen ja lähteä vaihtamaan vuosi Brysseliin. Lähdimme matkaan Sampon työkaverin Gusin, hänen vaimonsa Christinen ja heidän kissojensa Lunan ja Tommyn kanssa. Luna ei ollut kovinkaan suuri automatkustuksen ystävä. Onneksi matka Brysseliin kesti autoillen vain pari tuntia.

Bryssel oli kovin kolea ja sateinen. Satuimme heti ensimmäisellä kävelyllämme keskustan suuntaan Manneken piss -patsaan juurelle (vai vierelle). Pikkuruista poikaa kuvaava patsas on kovin pikkuruinen. Luulisi, että monien patsaiden täyttämästä kaupungista olisi löytynyt joku fiksumpikin nähtävyydeksi tituleerattava kohde. Moni muukin oli selvästi ajatellut, että vuodenvaihde Euroopan pääkaupungissa voisi olla elämisen arvoinen kokemus. Emme olleet läheskään ainoat turistit miljoonakaupungissa. Heidän onnekseen keskusta oli tikutettu täyteen turisteille suunnattuja vohveli- ja matkamuistokojuja.

Joku tosi iso kirkko

Brysselin ehdottomasti hienoin nähtävyys oli Grand place, jota ympäröivät toinen toistaan hienommat Art nouveau -tyylisuuntaa edustavat rakennukset. Sama tyyli jatkui läpi kaupungin. Rakennusten lisäksi kiemuroita ja koukeroita oli bussikatoksista lähtien aitoja ja valotolppia koristamassa. Vanhan ajan henki oli kaduilla vahvasti läsnä ja kompensoi hienosti moderneja, lasiseinäisiä toimisto- ja hallintorakennuksia.

Kwak-olut

Kunnon turisteina kokeilimme vohvelit, suklaat, ranskikset ja oluet. Kaikki oli kyllä ehdottomasti kokeilemisen arvoista. Kerkesimme koluta kaupungin aikalailla tehokkaasti kolmessa päivässä, vaikka emme edes ennättäneet astumaan sisään yhteenkään museoon taikka Euroopan parlamenttiin. Piti jättää jotain vielä seuraavallekin vierailulle! Ehdottomasti kitschein kokemus oli kuitenkin Grand placen jouluvaloshow, jota satuimme todistamaan aivan turistin tuurilla vahingossa heti ensimmäisenä iltana. Vartin mittaisen shown aikana aukion kolmella laidalla rakennukset välkkyivät värivalojen loisteessa eri aikakausien musiikkien säestämänä.

 Vuosi vaihtui 20 minuutin mittaisen järjestetyn ilotulituksen räiskeessä muutaman tuhannen muun juhlijan seurassa. Uuden vuoden päivänä lähes kaikki oli kiinni, paitsi yksi vanhan herrasmiehen yksinään aukipitämä leipomo, josta saimme sentään aamiaisen. Alkuiltapäivän kiertelimme kaupunkia kävellen, kun aurinkokin uskaltautui meille näyttäytymään. Illasta sulkeuduimme elokuvateatteriin katsomaan Hobitin toisen osan. Haltiakieli ja örkkimongerrus meinasivat osoittautua haastavaksi, kun tekstitysvaihtoehtoina oli ranska tai hollanti. Hämmästyksemme huomasimme Sampon kanssa, että hollantia lukemalla pääsi paremmin selville juonenkulusta.

Nyt yritetään päästä takaisin kiinni arkeen ja aletaan viimeistellä häämatkajärjestelyjä. Jännittävä vuosi 2014 edessä! :)

Grand Placen valoshow