En olisi ikinä arvannut olevani näin sohvariippuvainen ihminen, mutta viime viikot ovat osoittaneet, että vaikka ilman sänkyä eläminen on epämukavaa, ilman sohvaa eläminen on lähes sietämätöntä!
Aloitimme sohvaetsinnät välittömästi, kun minun lentoni laskeutui. Tästä on siis jo yli kaksi viikkoa. Melko pian sohvaliikkeissä asioituamme meille selvisi, että sohvien toimitusaika on 6-8 viikkoa. Sama päti myös IKEA-sohviin, jos vaikka olisi sattunut niin ikävästi että tahtomaamme kangasvaihtoehtoa tai mallia ei varastosta löytyisi. (eikä IKEA-sohva muutenkaan ollut toivomuslistan kärjessä...)
Sohvaetsintöihin tuskastuneena kirjoitin epätoivoisena googleen "sofa düsseldorf" ja ensimmäisenä hakutuloksena tuli ebayssä yksityishenkilön myymä käytetty IKEAn kulmasohva. Sampo oli Suomessa työmatkalla ja kerkesi hädintuskin sen verran vilkaista puhelinta, että hyväksyi sohvan. Asian hoitaminen (saksaksi) jäi kuitenkin minun tehtäväkseni. Asiahan eteni ihan mukavasti niin pitkään kun viestittelyä käytiin sähköpostitse. Koin kauhunsekaisia hetkiä työpaikalla, kun yhtäkkiä saksalainen numero vilkkui puhelimennäytöllä. Ensimmäinen kokonaan saksankielinen puhelinkeskusteluni käsitteli siis aihealueita sohvan nouto ja katseleminen, erilaiset aikamääreet ja autottomuus. Ilmeisesti yhteisymmärrys löytyi ja sunnuntaina pääsimme viimein toteamaan sohvan hyväksi.
Sampon tehtäväksi jäi kuljetuksen järjestäminen. Ensimmäinen ajatushan oli kantaa sohva kotiin, se kun oli alle kilometrin päässä meiltä! Lopulta Sampon googlailun tuloksena löytyi netistä tavarataksi, joka 23€ hinnalla kuljetti sohvan ovelta ovelle. Mieletön palvelu!
Aika pian sohvan perinpohjaisen imuroinnin ja pienen vasaroinnin jälkeen totesimme, että edellinen sohvan omistaja saattoi olla tupakoitsija. Suuntasimme siis naapurin kemppariin etsimään jonkinlaista hajunsyöjää. Puteleita löytyi jos jonkinlaisia ja lopulta päädyimme siihen, joka tuoksui vähiten ruusunkukkasille ja vaniljalle.
Lopulta siis sohvattomuudessa tuskallisinta oli se ilta, kun sohva kutsuvan ja pehmeän näköisenä möllötti olohuoneen nurkassa, mutta lähempi tarkastelu osoitti sen vielä olevan suihkutetusta raikastinaineesta märkä! Was für ein Pech!
Nettihän meillä ei vieläkään kotona toimi, joten erinäiset pikkupuuhat, kuten lentolippujen hankkiminen jouluksi kotiin, on vielä tekemättä. Kun viimein saimme (oikeat) postilaatikon avaimet vuokranantajalta, nettimodeemin saapumisilmoitus oli kerennyt jo vanhentua! Sampo reippaana poikana oli hoitanut nettitilauksen ensitilassa asunnon saatuamme, mutta nettiyhtiö olikin liian tehokas ja lähetti samantien modeemin postiin. Saksalainen posti tehokkuudessaan säilyttää pakettia vain 7 päivää, joten modeemimme oli lähtenyt takaisin nettiyhtiölle. Nyt, saatuamme modeemin uutena pakettina ja noudettuamme sen postista (ajallaan), saimme nettiyhtiöltä kirjeen, että "toimittamamme modeemi on palautunut meille". Liekö tämä syynä siihen, ettei modeemi vieläkään kaikista vilkutteluistaan huolimatta suostu vilkuttamaan sitä "online" -valoa...
Yhteydenotot siis vaikka tekstiviestillä tai kirjekyyhkyllä! Skype ei vielä toimi...
Kaikesta avautumisesta huolimatta kaikki on sujunut todella mallikkaasti ja kotiutuminen Düsseldorfiin on käynyt todella nopeasti. Siitä ovat pitäneet huolen ainakin kotikadun 5 leipomoa ja yksi konditoria.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti