Joulumarkkinavieraita

Joulukuu meni Düsseldorfissa huiman nopeasti, kun ensin saatiin nauttia kaksista joulumarkkinavieraista ja sen jälkeisistä työntäyteisistä joulunalusviikoista. 

Salla ja Paula ilahduttivat meitä parin yönseudun ajan. Viikonloppu sujahti nopeasti kaupunkia, kauppoja ja joulumarkkinoita hämmästellen. Aurinkokin pääsi hetkellisesti yllättämään sunnuntaikävelyllä. Matkan tarkoitus tuli ilmeisesti täytettyä ja naiset poistuivat saksanmaalta huomattavasti täydemmillä laukuilla kuin tullessa.

Heti Köylijärvien vierailtua, teki oman Saksan valloituksensa perhe Myllys. Vietimme räntäsateisen itsenäisyyspäivän Kölnissä tunnelmallisia joulutoreja ihastellen sekä joululahjoja ostostellen. Heinzel-tontun joulutori nousi ainakin omaksi suosikikseni kaikista tämän joulun toreista. Pyhän Nikolauksen päivän ansiosta tapasimme itse pyhimyksen enkeleineen Kölnin Angelmarktilla. Äiti vahvisti Kölnin "lähti lapasesta"-ilmiön löytämällä uuden takin ja kengät (ym..). Viikonlopun aikana raati testasi parhaansa mukaan kattavan otannan Düsseldorfin ja Kölnin glühwein tarjonnasta. Voiton vei yksimielisesti Düsseldorfin kaupungintalon edustan Feuerzangenbowle, jossa punaviinin joukkoon valellaan rommilla liekitettyä sokeria.

Valitettavasti itsenäisyyspäivän seutuna säät olivat erityisen harmaat ja sateiset. Lauantaina teimme reissun Düsseldorfin pohjoiseen kaupunginosaan, Kaiserswerthiin, ihmettelemään muinaisia linnanraunioita. Totesimme vain, että näin marras-joulukuussa ei näillä main ole juuri muuta turisteeraamisen arvoista kuin joulumarkkinat. 

Shopping Paradise Köln

Lähti lapasesta

Lauantaina hurautimme junalla n. 20 min matkan Kölniin. Ensin opeteltiin ostamaan viimeiselle pysäkkivälille oikea junalippu. Sampo oli aiemmat 3 reissua ajellut sujuvasti omalla työmatkalipullaan, kun kukaan ei ollut kertonut, että Köln kuuluu kokonaan omaan lippusysteemiinsä. Ihmismäärä sekä junassa että kaupungissa yllätti. Ilmeisesti, kun maanosassa asuu 17,8 miljoonaa ihmistä, niitä ihmisiä sitten riittää vähän joka kolkalle.

Ensimmäisenä tietysti ihasteltiin Kölnin tuomiokirkkoa jokusen muun turistin seurassa. Myös turistien määrä yllätti, näin keskellä syksyä! Valitettavasti Dom on niin valtavan suuri, ettei sen kokoa ja näköä juurelta oikein edes hahmota.

Sampo oli jo aiemmin hehkuttanut, miten kiva shoppailukaupunki Köln on. Enpä olisi osannut arvata, kuinka oikeassa rakas aviomieheni olikaan! Ja miten olikaan sattunut niin sopivasti, että olin muutossa karsinut erityisesti vaatekaappien sisältöä aika rankalla kädellä. Lucky me. Viime viikkoiset +2C säät ovat saaneet minut huolestumaan talvitakin puutteesta. Nyt kun takki löytyi, on elohopea pysytellyt turvallisesti 15 asteen paremmalla puolella.

Kölsch ja Wurstsalat

Rankan ostostelun päätteeksi istahdimme terassille (+17C) nauttimaan parit hyvin ansaitut Kölschit ja vähän apetta. Samalla ihastelimme sosiaalisesta mediasta kuvia Suomen hohtavista hangista. Emme kuitenkaan nokittaneet. 

Erityismaininnan saanee Sampon onnistunut ruokavalinta Wurstsalat. Ruokailija kuvaili annostaan sanoilla "lauantaimakkaraa, suolakurkkua ja hillosipulia...sanovat tätä salaatiksi!?" (Mies)Tarjoilijan ei tarvinnut edes ruokia pöytään tuodessaan kysyä, miten päin annokset mahtoivat mennä: "Relativ einfach..."

Sunnuntaina Sampo lennähti Sveitsiin Losanneen ja opiskelee siellä maailman kuulussa johtajuusinstituutissa lauantai-iltaan saakka. Minä nautiskelen lämpimistä säistä. Lounaalla tarkenee vielä hyvin istua terassilla ja iltalenkille pitkähihaiset ovat liikaa. Eilen +22C lämpötilan kruunasi vielä illalla huima ukkonen ja rankkasade. Ja siis nyt toimii netti! Muttei wi-fi.. Ja koska kotikoneen ethernet-kaapeli-slotti ei toimi ja työkoneesta on estetty kaikki henkilökohtaiset videopuhelumahdollisuudet, seuranani on edelleen vain saksaksi dubatut primetime ohjelmat, kuten Die Simpsons! 

Alles gute,
Emppu